Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

LA love.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

LA love.

Mafioso kuljetti mua läpi upeiden asuinalueiden kohti seuraavaa hotellia, Beverly Terracea. Olin niin innoissani, kun viimeinkin pääsen liikkumaan. Ja käymään ruokakaupassa. Voisin viettää tuntikausia ruokakaupassa. Ihan osiltaankin siitä syystä, että yritän löytää jotain täysjyvää tai tuoretta. Downtownin harmaus vaihtui muutamassa mailissa puhtaiksi kaduiksi, joita vierusti palmut ja puhtaat kiiltävät autot.  Rekisteröin matkalla jokaisen hyvältä tuntuvan kohteen ja yritin sisäistää reitin. Näin Beverly Center ostoskeskuksen, missä silloin kakarana käytiin shoppailemassa ja siellä otin ensikontaktin Macy´siin. Rekisteröin reitin sinne hyvin tarkasti, jotta pystyn suunnistamaan sinne jalan heti, kun saan rinkan hotellille. Saavuin hotelliin reippaasti etuajassa, koska ei todellakaan tehnyt mieli hengailla Wilshiressä enää yhtään enempää. Hotelli näytti ulkoapäin ehkä vähän...No ei päässyt ilopissaa, mutta kun tiesin, että esim Whiskey a Go Go on noin neljän korttelin päässä niin kelasin, että sen täytyy olla parempi kuin edellinen. Ja se onkin! Sain hyvän diilin  $250/ kaksi yötä. Huone oli pikkiriikkinen ja koostui pääosin queen-size sängystä, kylpyhuone oli pieneen komeroon rempattu mutta tosi toimiva. Siellä oli jopa hyvät shamppoot ja hoitoaineet. Itseasiassa kaikki oli todella toimivaa ja supersiistiä, ihan kuin olisin ollut itse ensimmäinen vieras huoneessa. Netti oli nopea ja ilmainen sekä telkkarissa laaja kanavavalikoima. Hintaan sisältyy aamiainen (onneton, pelkkää valkoista leipää, bageleita ja hilloa) mutta ilmainen kahvi ja tuoremehu on plussaa aamulla. Huoneessa oli jääkaappi ja kaksi ruokakauppaakin on ihan parin korttelin päässä niin voi itsekin yrittää jotain vääntää.

Tältä näyttää tyytyväinen asiakas.

Kysyin respasta kuinka kaukana Beverly Center on ja sieltä ihana Donna ilmoitti soittavansa taxin, että on "you might wanna take a cab"-matkassa. Taxi tuli ja heitti mut noin kahden minuutin päähän Centeriin ja maksoi $5. Eli periaatteessa lyhyet etäisyydet Losissa hoituu taxillakin ihan hyvin eikä se kallista oo.  Kuitenkin toi matka on sellanen, että mä kävelen ton pari kilsaa oikein mielelläni. Ja voi mitkä fläsärit mä sain, kun mä menin sisälle sinne Centeriin! Muistan ne rullaportaat ja food courtin. Olin ihan tulessa, kun pääsin shoppailee! Jenkeissä shoppailu on mitä ihaninta terapiaa. Ja taas. Ei irtoa. Kiertelin ja kaartelin ja menin joka kaupan ainakin kahteen kertaan läpi muka mitään löytämättä. Oon säästänyt niin kauan rahaa reissua varten etten enää osaa shoppailla. Oi, jos äiti olis mukana niin se yllyttäisi ;) Lähdin tällä kertaa pois tyhjin käsin. Huomenna, yön yli nukkuneena, teen paluun.
Ilalla nautin kuuman suihkun tuomassa ylellisyydestä ja kaivauduin ihanaan, puhtaaseen (joka ei tuoksunut virtsalta vrt. Wilshire) sänkyyni ja menin nukkumaan. Aamulla heräsin auringonpaisteeseen ja aivan mielettömään onnentunteeseen. Oon niin kiitollinen, onnellinen ja onnekas typy. 













Täysin ravinnottoman aamiaisen nautittuani aurinkoisella allasalueella, olin valmis vetämään tennarit jalkaan  ja suunnistamaan kohti Beverly Centeriä. Olin suurinpiirtein ainoa jalankulkija ja taas sai Jenkit ihmettelyn aihetta. Voi tätä autokansaa <3 Perille oli lyhyt matka ja kauppakeskus aika tyhjä vielä aamulla. Sain hommattua ne tärkeimmät, eli sukkia ja pikkareita. Ja myös suoristusraudan mikä on välttämätön RTW-reissulla ;) Hommasin myös tietokoneelle suojaa yms. tärkeätä. Ja sitten se iski. Se todellinen turhamaisuus mistä iskä mua on joskus syyttänyt. Mä oon kyllä psyykannut itseäni siihen, että Jenkeissä ei voi shoppailla. Piste. Anna olla. Kaikki mitä ostat niin myös kannat selässäsi. Lopeta. Päässä alkoi kehittymään ajatuksia kylpytakista. Tarvitsen kylpytakin, koska se on käytännöllinen ja siinä on kiva olla suihkun jälkeen. Ihania mekkoja! Jos joku menis ens kesänä naimisiin niin mulla olis mekko valmiina! Höyhenmekko, a must have.

Mun eka Macy´s <3

Toi on se mekko mitä en tarvitse.


 Relax. Mun etuaivolohko antoi toistuvia käskyjä etten voi hankkia kylpytakkia. En voi hankkia tuoksukynttilöitä. En tarvitse toista nahkatakkia. En itseasissa voi hankkia edes hupparia, koska sekin vie liian ison tilan rinkasta. Monen ihanan jutun edessä oon punninnut mahdollisuutta, jos sittenkin heivaisin makuupussin ja ottaisin nää ihanat lämpörullat tilalle. No, en oo luopunut vielä makuupussista. Mulla on matkassa vain vähän tilaa vieviä, kevyitä ja monikäyttöisiä juttuja. Kuinka tylsää ja samalla ihanan koettelevaa.




 Perjantai-iltana laitoin taas kamat kasaan ja aamulla lentokentälle. Olin just asettunut taloksi ja tykkäsin niin paljon tästä mestasta. Toinen kerta, kun kerään elämäni kasaan ja yritän mahduttaa sen rinkkaan. Jo tässä vaiheessa toivoin, että voisin vaan jättää tämän rinkan tänne ja ottaa vain repun mukaan. Mutta ei, kannan rinkkaa mukanani kuin kotiani. 60 litraa elämää.





Matka lentokentälle vei ruuhkassa tunnin, mutta maksoi vain $35. Terminaali oli tietysti täyteen ammuttu jos minkälaista pääsiäisen viettoon lähtenyttä matkailijaa. Mun fiilikset oli siitä porukasta eniten fiiliksimmillään, koska pääsisin kohta ihan mun suosikkimestaan maailmassa.



xoxo Mari

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu