San Francisco is a city where people are never more abroad than when they are at home.

Mun aamut San Franissa koostui kahvista, oli niin ihana keitellä omalla pikkukeittimellä aamukahvit, kun huoneeseen leijaili tuore kahvintuoksu. Kun mä avasin kylppärin oven ja istuin lattialle meikkaamaan, pystyin samalla seuraamaan Tunteita ja Tuoksuja telkkarista peilin kautta. Yritin löytää Kaunarit, mutta tuloksetta. SF on tunnettu kahvistaan ja kahviloistaan, sen takia täällä vierailijan kannattaakin ihan ehdottomasti skipata Starbucksit yms. perusketjut ja oikeasti kierrellä maistelemassa kahveja. Täältä löytyy yli 130 kahvilaa pelkästään keskustan alueelta.

Tällä visiitillä innostuin myös leivoksista. Täältä löytyy melkein joka kadunkulmasta tai kivijalasta pienen pieni leivoskahvila tai cup cake-puoti. Mä en ihan joka paikasta viitsinyt ottaa maistiaista, mutta monesta putiikista tarjottiin ovella esim. keksi tai jokin muu pikkuherkku. Söin kyllä elämäni parhaan suklaakakun sellaisessa 24/7 dinerissa. Se oli aivan taivaallista, vaikka paikka aika räkälä olikin.

SF on myös maailmalla tunnettu yleisesti keittiöstään. Täällä on ihan käsittämätön määrä ravintoloita kaikilla mahdollisilla cuisineilla. Hinnatkaan tippeineen ei silti ole mitään Eurooppaan saatika Suomeen verrattavissa. Olis makeeta tulla tänne joskus jonkun kulinaristin ( Satun ) kanssa :)

Napa Valley on tuossa aivan vieressä ja siellä tuotetaan Californian viinit. Napa Valley on ihan ehdoton vierailukohde jos vierailee San Franciscossa. Sinne ajaa San Franista noin tunnin, 45 minuuttia jos on mies kuskina ;) Napan alue on vehreää, hedelmäistä, tosi elävää. Ilma tuntuu puhtaalta. Valtavia viiniviljelmiä. Jokainen viinitila tarjoaa tutustumiskierrosta tilallaan ja viininmaistajaista. Olen ollut muutamalla tilalla maistelemassa, mutta valitettavasti niin nuorena, että viini ei maistunut miltään, ainoastaan rommikola teki vaikutuksen.

Napan vierailuun riittää pari päivää. Päiväkin jos ei halua jäädä yöksi. Hotellit varsinkin Yountvillessa on tyriita mutta ihanaa luksusta. Yountvillessa on pienellä aluella monta huippuravintolaa ja putiikkia. Ihan kuin mini Rodeo Dr pohjois-Californiassa. Jos on aikaa ja vähän ylimääräistä rahaa, voi San Franista Napaan matkata Napa Valley Wine Trainilla. Kierrokset ja paketit voi koota oman mielensä mukaan ja matkan hinta määräytyy oman mukaavuudenhalun mukaan. Mä haluisin mennä tuolla, mutta tällä reissulla ei ole aikaa, rahaa, saatika sopivaa herraseuraa. Halvimmillaan Wine trainilla matkaa hintaan $109 sis. lounas ja upeat maisemat.

Ihan San Franin keskustasta löytyy portti Chinatowniin. Kyseinen Chinatown on maailman suurin kiinalaiskeskittymä Aasian ulkopuolella. San Franissa on 80 000 kiinalaissiirtolaista ja se tuo kaupunkiin tosi makeen tunnelman. Meksikolaisia San Franissa on huomattavasti vähemmän kuin Losissa. Chinatown on katsomisen arvoinen, mutta mun mielestä ne on kaikki samanlaisia. Täältä saa kyllä tosi edullisesti mausteita ja kankaita, jos sellaisia halajaa. Se on ihan lähellä Union Squarea, eli helposti siihen käppäilee ja voihan sitä vilkaista sinne miltä näyttää ja kuvauttaa itsensä portilla ;)

The star is out.

  San Franin  tunnetuin nähtävyys lienee Golden Gate Brigde. Se on reilut 2700m pitkä, aikoinaan maailman suurin silta. Se onkin aika majesteettinen! Sillan voi ylittää kävelemällä päästä päähän tai vain toiseen päähän ja tulla kyydillä takaisin (minä) tai vuokrata pyörän ja sotkee täysillä vastatuuleen (minä) Niin tai näin, kannattaahan se nähdä. Siltä on rakennettu siten, että se ei tuhoudu maanjäristyksessä ja se on ympärivuorokautisessa valvonnassa terrorismin-ja itsemurhakandidaattien varalta.

Kun sillan ylittää San Frania päin tultaessa joutuu maksamaan siltamaksun menopelin koosta riippuen. Henkilöauto on $6. Kaupungista poispäin tultaessa ei peritä maksua.

Siltaa ja SF lahtea voi ihailla myös maasta käsin Golden Gate Parkista. Sunnuntaisin puisto on täynnä piknikin viettäjää, mutta mä suosittelen kyllä. Takki kannattaa ottaa mukaan, siellä tulee kovaa.

The star is in ( Do not disturb)

look at that happy face!

Hard core SF turistit parveutuvat erityisesti Fisherman´s Warfille ja Pier 39 alueelle. Fisherman´s Wharf oli 1800-luvulla kalastajasatama ja nykyään aivan karsee turistirysä. Alueella on reilut sataa ylihintaista I love SF-kauppaa ja ravintoloita mm. Hard Rock Cafe. Kyllä sielläkin kerran elämässä pitää käydä, ja sitä paitsi siellä auringossa köllöttelee ne pulskat (haisuli) merileijonat. 

Suhteellisen läheltä löytyy myös Exploratorium tiedekeskus. Sieltä löytyy ihan mitä vain aikuiselle ja lapselle. Myös suosittelen myöskin Metreon keskusta. Se on noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Union Squaresta ja siellä on kaikkea tech shittia, leffateatteria, huvipuistoa.. you name it.

Lisää kuvateksti

Entäs sitten se Alcatrazin vankilasaari. Se on 2,4km rannasta merelle ja Al Capone istui siellä 5 vuotta. Suljetiin 1967. Sinne pääsee hybridilautalla Pier 33:lta. Mä en ole käynyt siellä. Olen kaukaa katsellut. Piste hybridilautasta. 

SF on eniten tunnettu vapaamielisyydestään! Yay for liberty! Yay for gay! Tiesittekö, että SF alkuperäinen nimi oli "weed" tai " grass"

Erinomaista.

Cyndi Lauper!

Ilmat ovat täällä aina ihanat, melko välimerellistä. Nahkarotsikelit läpi vuoden. I love it.

Happy feet

Pyykkipäivän opettelua.

3 sukat, 9 pikkarit, legginsit, aluspaita, verkkarit.

$54!!! Seriously!!!

Päivät kului nopeasti vain kaupungilla ihmetellen ja hengittäen tätä kaupunkia oikein varastoon. Ja vähän kauppojakin sivusilmällä katselin. Market streetiltä löytyy San Francisco Center, jossa on USA:n toiseksi suurin Nordstrom, Bloomingdales ja sata muuta yksittäistä kauppaa. SF on ihan älytön shoppailukaupunki, vaikka ei välttämättä heti ajattelisi niin. Union Sqaurella on Saks 5th Avenue, Macy´s, Neiman Marcus ja luksusputiikit. Mun mielestä kannattaa lähtea vähän syrjemmälle katselemaan,  nurkan takaa löytyy häröjä pieniä underground-liikkeitä ja oikeastaan ihan mitä vain.


Mun viides ja vika päivä tuli vastaan ihan liian nopeasti ja taas oli pakkaamisen aika. Vikan päivän ajattelin kruunata Cheesecake Factoryn aivan törkeän hyvällä juustokakulla. Valikoima on vaan niin käsittämätön, että jouduin aika kauan punnitsemaan eri vaihtoehjoten välillä. Päädyin kokeilemaan tällaista herkullisen näköistä Double cookie chip chocolate cakea. AHH!

...Antauduin lounaslistan vietäväksi ja tilasin vielä Club sandwichin. Aivan törkeen hyvää ja maksoi vaan $8 ja söin tuosta koko päivän.

Istuin siinä sängyllä kaikessa rauhassa nautiskellen eka tuota leipää ja odotin malttamattomana koska pääsen kakun kimppuun. Ihan kuin lapsena söi nopeasti, että pääsisi käsiksi jälkkäriin. Laitoin kakun jääkaappiin tekeytymään täydelliseksi ja pohdin hakisinko kahvin siihen sen kyytipojaksi, vai pilaisiko se mun makunautinnon. Kahvi saattaisi peitota joitan makuja. Kun mietin kuola valuen tätä seikkaa, oveen koputetaan. Siellä oli lähetti. Sain paketin! Paketti! Paketti! Paketti! Mä en saa koskaan paketteja!

Aaaw Kelly lähetti mulle viiniä viinitilalta missä hän on töissä! Kyllä lämmitti vanhaa, kyynistä sydäntä. Pitäisi itsekin enemmän yrittää muistaa ystäviään tällä tavalla, koska mä ainakin ilahduin ihan mielettömästi.

Tungin pullon kahteen villasukkaan ja sain kuin sainkin sen ehjänä Losiin. Nyt tarvitsen enää korkinavaajan ja voin rentoutua viinilasin äärellä.

Pakkasin illalla kamat kasaan, kun aamulla olisi tulossa aikainen herätys. Olin ottanut selvää muista, suhteellisen nopeista, vaihtoehdoista päästä lentokentälle. Varasin Super Shuttlen kimppakyydin netissä edellisenä iltana ja nouto olisi joskus klo 6.50-7.05 Matkan hinta $15, tippeineen $20

Purin, pakkasin uudestaan, purin, pakkasin uudelleen rinkkaa moneen kertaan. Harmi, kun en ole löytänyt mitään selkeää ohjetta miten rinkka pakataan oikein.

Olin aamulla pystyssä hyvissä ajoin kuin partiopoika ja hyvä niin, koska kyyti tuli etuajassa. Köröteltiin lentokentälle reilussa puolessa tunnissa. Lentokenttä oli ihanan tyhjä siihen aikaan aamusta eikä tarvinnut jonotella. Mun lento lähti klo 10.00, joten kerkesin kiertää kaupat, juoda aamukahvin ja käydä karkkikaupassa. Näin lakua olevan myynnissä, mutta eihän se ole samaa.

Back to LA. Ihanaa tulla tänne katsomaan sydäntäni, minkä jätin tänne vuonna 2003. See you soon.



" One day if I do go to Heaven, I look around and say; It ain´t bad, but it ain´t no San Francisco"




xoxo Mari