Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

3 days in Mexico

torstai 26. huhtikuuta 2012

3 days in Mexico

Hola! Hasta luego :D Mexico on pienen alkushokin jälkeen oikeastaan aika kiva paikka maailmassa. Mun matkani tänne alkoi viime perjantaina aamuyöllä kolmelta, kun shuttle tuli noutamaan mut Beverly Terracesta. Lento lähti klo 6.30 ja mä mietin, että tulinkohan ottaneeksi shuttlen liian aikaisin, mutta näköjään American Airlinesin terminaali on ihan yhtä täynnä mihin aikaan vuorokaudesta vaan. Mä en pysty checkaamaan tällä RTW-lipulla niissä omatoimiautomaateissa, vaan joudun jonottamaan siellä palvelutiskillä. Se on se puuduttavin osa, jopa turvatarkastus menee joten kuten sujuvammin. Siellä ollaan siirrytty kokonaan automaattiaikaan ja henkilökuntaa ei ole kuin yksi tai kaksi palvelutiskissä. Se AA:n terminaali neljä ei ole todellakaan mikään viihdekeskus. Aamuyöllä vielä vähemmän. Ostin hirveän hyvän niskatyynyn, ja sen kanssa pystyin nukkumaan vaikka missä. Se on lapsille tehty, mutta mun lyhyelle kaulalle tosi hyvä. Ostin Hki-Vantaalta sellasen puhallettavan niskatyynyn mutta se on ihan liian iso mulle. Toi lastenmalli käy hyvin, vaikka tilaa viekin. Söin siellä pähkinöitä ja banaania pari tuntia ennen lentoa Dallasiin. En ollut nukkunut ollenkaan koko yönä ja yritin pantata unta lennoille.

Todellinen pakkauskriisi.

Vielä vika jenkkiherkku :P

Lensin ekana pari tuntia Dallasiin Texasiin ja siellä oli parin tunnin stop over ja sitten sieltä Cancúniin pari tuntia. Dallasin lentokenttä oli mahtava, siellä myytiin stetsoneitakin. Siellä olisin saanut pidemmänkin ajan kulumaan, siellä oli ainakin 13 eri ravintolaa ja pikamanikyyripiste. Cancúnin kenttä on vähän niin kuin Kittililän kenttä, pieni ja ainoa aluellaan. Sain rinkan yllättävän nopeasti, mikä jaksaa aina yllättää. Lentokoneessa piti täyttää tarkasti kaksi maahantulolomaketta tietenkään kenenkään niitä loppujen lopuksi katsomatta. Ennen kuin päästiin ulos, laitettiin kaikki tavarat, käsilaukku mukaan lukien, läpivalaisuun. Sen jälkeen painettiin jokainen vuorollaan nappia, jos sai vihreän sai mennä, jos sai punaisen, ohjattiin viereiselle pöydälle ja kaikki kamat levitettiin pöydälle. Eli tällainen pistokoe kuka joutuu tulliin :D Luojan kiitos mä sain vihreän. Muuten ei maahantulossa ollut mitään mutkia ja kaikki sujuikin saumattomasti.

En nähnyt missään sitä tilaamaani tyyppiä ja se kuumuuden ja kosteuden combo oli melkoinen. Californiassa ilma on kuivaa ja se ei uuvuta, mutta täällä ilma on kuin uimahallissa. Mietin etten jää siihen venaamaan sitä tyyppiä vaan menen bussilla. Ne taxikuskit ynnä muut palvelunmyyjät hyökkää kimppuun kuin hyenat heti, kun astuu ulos lentökentän ovesta. Ei kuitenkaan agressiivisesti. Tarjoavat vain omaa kyytiään, mutta ei tule iholle tai liian lähelle. Näin bussin mikä oli lähdössä Playaan ja lähdin jo sitä kohti, kun sitten näinkin sen mun kuskin. Kuski oli ilmeetön ja piteli vaan Mari-lappua kädessään :D Odotin siinä sen kanssa vielä hetken ja kunnes tuli valkoinen paku noutamaan. Ajettiin Cancúnista Play del Carmeniin 45 minuuttia ja maisemat näytti ihan kivalta siihen nähden mitä jaksoin katsella, olin valvonut yli vuorokauden. Palmut olivat lyhyitä ja teiden varsilla vaikka minkälaista kulkijaa. Se kuski jätti mut loppujen lopuksi väärään hotelliin ja aloin jo bookata sieltä uutta huonetta, kun halusin nukkumaan asap. Hotellista pyydettiin $50 yö ja mä sanoin, että no thanks ja lähdin kamoineni etsimään taxia ja menen sinne maksamaani hotelliin. Taxi onneksi olikin ihan siinä vieressä. Kuski pyysi 400 pesoa siitä muutaman korttelin matkasta, mutta mä mietin, että ihan sama saatana. Kunhan pääsisi suihkuun ja nukkumaan. Tämä oikea hotelli Hotel Plaza Playa oli siisti, tosi yksinkertainen, hyvä koneellinen ilmastointi, ei mitään herkkuja. Kuumaa vettä sentäs tuli ja vessa veti jotenkuten. Respassa oli jopa yksi englantia puhua, mikä olikin tosi hyvä, täällä kun ei oikeastaan kuka puhu englantia. Elekielellä pääsee pitkälle mutta olisi ihan hirveän paljon helpompaa jos puhuisi espanjaa.

Heitin kamat huoneeseen ja lähdin syömään. Menin ensimmäiseen ravintolaan ja ilmoitin tarjoilijalle, joka sattui olemaan paikan omistaja, etten tykkää meksikolaisesta ruuasta. No hän oli hyvin itsevarma ja haastoi mut kokeilemaan. Mä sanoin, että okei, kunhan ei oo tulista. Hän toi mulle kokonaisen kalan, haudutettuja vihanneksia, riisiä, herkkusieniä ja niitä vehnäläpysköjä. Ei kuulosta kovin mexicolaiselta, mut en mä tiedä. Hyvää se oli! Sitten hän kiikutti siihen jotain kastiketta virne naamallaan " try try, it´s very good, just for you" Habaneroa :D Tämä ravintoloitsija oli ehkäpä ainoa ystävällinen kontaktini Mexicossa ( vaikka syöttikin mulle habaneroa ). Oon kuullut puhuttavan, että mexicolaiset olisi tosi ystävällisiä ja avoimia, mutta mun kokemukset ei kyllä vastaa niitä. Voi toki olla, että tilanne on toinen näiden isojen turistikohteiden ulkopuolella. Täällä ihmiset oli tosi tylyjä, tai sitten mä vain tein jonkin etikettivirheen joka kohtaan.


Hello Mexico!



Kohti uutta hotellia

Viilensin mun huoneen melkein jääkylmäksi ja menin nukkumaan. Nukuin tosi hyvin pimeässä ja viileässä ja aamulla, kun mulla olisi ollut uloskirjaus klo 12, hoipertelin ihan sekaisena respaan kysyäkseni, että voinko ottaa vielä toisen yön, että oon illalla siirtymässä toiseen hotelliin mutta en jaksa nousta vielä. On pakko nukkua tämä univelka nyt pois. Sain jäädä nukkumaan ja niin pitkään kuin halusin hintaan $20 ja mä kömmin takaisin sänkyyn. Heräilin kahdelta ja aloin laittaa kamoja kasaan, kun pitäisi siirtyä toiseen hotelliin. Mulla ei ollut mitään käsitystä missäpäin tämä toinen hotelli on ja tilasin taxin (kahteen kertaan) mä en ymmärtänyt mitä  ne siellä puhui, mutta se taxi ei koskaan tullut. Lopulta mulle selvisi, että nämä onkin ihan vierekkäin melkein. Kun menin sisään Carmen Inniin siellä olikin kunnon ravet menossa altaalla. Mulle oli täällä huone varattu ja jaan sen uusi-seelantilaisen tytön kanssa. Kivaa välillä puhua jollekin ja tulla ymmärretyksi. Se on jännä vaikka olisi päivän ilman yhteistä kieltä, niin se on aika puuduttavaa. Täältä me lähdetään matkaan 11 mimmin kanssa läpi Väli-Amerikan.

Meidän hotellihuone on aivan järkyttävä. Suihkussa voi käydä, jos varaa siihen tunnin. Hiuksia ei kannata pestä, koska vettä tiputtelee sen tunnin aikana noin litran. Kova sänky tekee kyllä selälle hyvää tässä vaiheessa. Mitäs muuta..ai niin, ne torakat. Ne valtavat torakat. Ilmastointi ja tuuletin pitää sellaista ääntä kuin lumiaura menisi katolla, mutta luojan kiitos sellaiset löytyy. Nukuin kaikesta huolimatta hyvin ( vaikka tapasin herra torakan sängyssäni ) ja pitkään, ja aamulla menin heti rannalle. Mulla oli vain yksi kunnon päivä tutustua Playaan, kun kaksi aikaisempaa oli mennyt lähinnä nukkumiseen ja kulttuurishokkiin.






Sehän oli hieno ranta. Turkoosi meri, valkoista hiekkaa, palmuja, ei roskia. Se taitaa olla isoin ranta tässä alueella, ainakin löytyi amerikkalais-saksalaisedustusta ihan mukavasti. Jotenkin sain neljä tuntia kulumaan siinä beachilla maatessa ja poltin tiettyjä kohtia kehossani aika pahasti. Hyvä muistutus siitä aurinkorasvan tärkeydestä ja siitä, että sitä pitää laittaa joka kohtaan.  No opin tästä, että nivuset voi palaa tosi pahasti :D Otin käyttöön sen 50 suojakertoimen ja ostin sitä myös lisää.

Hirveästi en siis kerennyt Mexicossa pyöriä enkä osaa siitä oikein mitään sanoa. Itse en tuntenut oloani mukavaksi oikein missään. Ehkä jos olisi isolla porukalla. Viinaa sai ainakin naisena ilmaiseksi joka kuppilasta. Turvallisuudesta sen verran, että tuolla Caribian puolella ainakin on vaikea ajatella, että pohjoisessa on meneillään huumesota. Kuitenkin jos menen uudestaan Mexicoon tai Playaan, niin ottaisin ehdottomasti hyvän hotellin hyvältä paikalta. Toisaalta en menisi Playaan ennen eläke-ikää :)


Arvaa kumpi on minun?
Tuollaisia pikku sankareita meillä siellä oli
Hyvä huomen.

Maanantaiaamuna lähdetiin klo 6 tekemään 12 tunnin matkaa Belizeen, johon olenkin aivan rakastunut! Yritän mahdollisimman pian päästä ajasta kiinni, jotta pääsisin jakamaan tämän ihanan Caribian salaisuuden teidän kanssa <3 Nyt olen vain nauttinut merestä, auringosta ja rommista...



Ihanaa torstai-iltaa tai perjantaiaamua :)


Mari




Ps. Merjalle ihanaa synttäriä! Oot ajatuksissa <3



Tunnisteet: ,

4 kommenttia:

26. huhtikuuta 2012 klo 7.12 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Aamu alkoikin lukemalla Hesarin sijaan blogiasi. Oli kiva kuulla ja olla hetki kanssasi Mexicossa. Odottelen innolla Belizen kuulumisia. Halit kotoo.

 
26. huhtikuuta 2012 klo 8.39 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Taru Torakka.. Marin uusin ystävä :P
Oi kotteroinen kestä vielä vähän :D
-Merja-

 
26. huhtikuuta 2012 klo 8.48 , Blogger Mari kirjoitti...

En välttämättä sanoisi ihan ystävä :D

 
26. huhtikuuta 2012 klo 8.48 , Blogger Mari kirjoitti...

Halit takasin!

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu